Soundi 3/90, Miettinen
NUORET VIHAISET MIEHET, Pori
Marko Vettenranta (voc),Höntsä Haavisto (b), Semppa Hiltunen (g), Sami Kakko (d)
Jos esim. Avo-Heyskanen menee jollakin tasolla läpi, niin varhaiselta Juliet Jonesin Sydämeltä kuulostava Nuoret Vihaiset Miehet pitäisi paukkua kaksin verroin kovempaa. Jo runsaan puolen vuodenkin jälkeen yhtye on oppinut raisun roisin suomalaisen rock-olon, josta ei puutu ronskia rokkia, eikä messeviä poppischoruksia. Kesällä levylle ja loppuvuodesta Härmärock-konserttiin…

Soundi 6/91
NUORET VIHAISET MIEHET
Make Vettenranta (laulu), Höntsä Haavisto (basso), Semppa Hiltunen (kitara), Sam! Kakko (rummut, taustalaulu), Beisi Ristola (kitara, syntsa huuliharppu - ei tosin vielä demoilla)
Reipasta punkkipohjaista poppia. Ei sitä suoraa Ramo-kopsausta, joka on nyt muotia, vaan soveltaen ja muualtakin lainaten. Asennetta tuntuu löytyvän. Taas yksi näitä bändejä jotka haluaisin ehdottomasti nähdä keikalla. Tasapaksuus vaivaa, ennen kaikkea sovituksissa' Hyvä, muttei aivan demosedän kunniakirjan väärtti. 25 biisin 60 minuutista nauhaa saa 20:- markalla.

Soundi, 2/92, kunniamaininta
NUORET VIHAISET MIEHET
Make(laulu), Höntsä (basso), Semppa(kitara), Beisi(kitara, synat, huuliharppu), Animal(rummut)
Nuoret vihaiset ovat siirtyneet Yhden askeleen lisää Poispäin Ramo-Popista kohti alkuaikojen Juliet Jonesin Sydäntä. Selvimmin tämä siirtymä tulee ilmi (Muutan itseni) käkikelloksi, jonka innoittajana on varmaankin toiminut juon itseni eläimeksi biisi. Samoin Kylmää rakkautta biisin uusi sovitus on siirtynyt vanhasta versiosta Jonesien varhaistuotannon suuntaan. Ensin vierastan tätä uutta näkemystä, mutta lopulta täytyi myöntää, että se on parempi kuin vanha -ja R sorahtaa hiton hienosti. Demon viidestä biisistä oli tarkoitus tehdä neljän biisin omakustanne -EP. Valitettavasti rytmikäs Ananasta ja rauhaa on jätetty pois ja tilalle on otettu täytepalan oloinen Kaupunkiin. Neljä viidestä onnistuu hyvin ja se on demosedän merkin arvoinen suoritus.

Rumba 3/93
NUORET VIHAISET MIEHET, Pori,
Monen Pori-kiertueen jälkeen NVM kypsyi viime syksynä omakustanne-ep:n ulostamiseen. Uudempi demo asettaa myös ep:n kiinnostuksen kohteeksi. Siksi harvoin tapaa rehtiä suomenkielistä Juliet Jones -tyylin rentturockia. Soittopuoli sykkii tarpeeksi hyvissä kantimissa, ja niin pitääkin, sillä tietyllä tapaa laimeat riimit kaipaavat tukea kokonaisuutta pelastamaan. Siitä vaan rohkeasti keikalle Porin valtakunnan ulkopuolelle.

Soundi 1-2/93, Kunniamaininta
NUORET VIHAISET MIEHET
Bändi kehittyy edelleen sanoisinko loogisesti Poispäin punkkispopista kohti moni-ilmeistä Suomirockia, olleen kuitenkin ainakin vielä selvästi rock. Tarituvia melodioita ja hyvää Menoa. Tiukasti toteutettuja ja compacteja teoksia. Aivan niin loistavia biisejä ei näistä neljästä löydy kuin aiemmilta demoilta, mutta keskitasoa parempia nämä silti ovat. Sanoitukset varsin onnistuneita. Demosetä on jo aiemmin kumartanut näille, .ja nyt tilanne on hieman vaikea, sillä tämä nauha ei ole parempi kuin edellinen - riittääkö pelkkä tason säilyttäminen tai jopa sen pieni pudotus? Toisaalta tässä sarjassa se kiilaa niin selvästi kolmen parhaan nauhan .joukkoon että kiitos lienee paikallaan. Ai niin, niitä omakustanne EP:itä olisi kiva saada.