Citylehti 4/94 SSSSTANA!?! HLLLVETTI?!? JMMMLAUTA!?!
Eikun tietysti prrrkele! Mikäs muu voimasana se paremmin sopisi nuorten vihaisten miehien suuhun. Porin omia sellaisia on ottanut niin paljon nuppiin että ovat menneet ja purkaneet liiat paineensa seitsemän biisin energiapuristeeseen, jota kuunnellessa itsekukin voi ravistella omilta harteiltaan isompia stressejä. Prrrkele!?! -mini-cd tarjoilee ripeän punkbiitin rytmittämänä muun muassa sellaisia vihaisia elämänfilosofioita kuin "kukkaset tekevät vallankumoustaan, kumouksellaan ihmistuhon aloittaa" tai "maailma hukkuu huutoon ja tuskaan, mitäs siitä". Mutta mitä prrr... aloitusbiisi kulkee teknon tahdissa ja neljännellä biisillä kuunnellaan kevätpoppista auringonpaisteessa! Onkos NVM hukannut energiansa vai onko kevätväsymys päässyt yllättämään? No, onneksi nämä valonpilkahdukset ovat väliaikaista vain ja päästään taas takaisin yksinäisen synkän miehen mietteisiin. Kokonaisuutena tämä Porin namikkagurun Impolan Ahdin studioima ja paikallisella Betelgeuze -levymerkillä ilmestynyt levy on ihan ookkei, ja onhan se nyt jo prrrkeleen korkea aika saada rockin SM-kisoissakin olleen bändin musaa tallenteelle.

Jungle 2/94,Jokelainen,*** NUORET VIHAISET MIEHET Prrrkele !?! (Betelgeuze CD)
Nuoret Vihaiset Miehet on löytänyt melkoisen soittovireen, joten levyn toteutuspuolelta on vaikea noukkia korjattavaa: kitarat jyrähtävät, rumpali soittaa jämäkästi, sounditkin pelaavat. Prrrkeleellä on myös useampia tarttuvanpuoleisia poprockrallatuksia, jotka bändi mättää iloisella vauhdilla. Juliet Jonesin Sydämen loistokauden läheisesti kokeneen popparin on kuitenkin vaikea innostua Vihaisista Miehistä. Kasvottomuus on edelleen yhtyeen heikkous, vaikka bändiä ei voi enää syyttää suorasta Plagioinnista kuten parin vuoden takaisella EP-llään.

Rumba 12/94,Miska Rantanen, ** Nuoret Vihaiset Miehet. Prrrkele !?! (Betelgeuze)
Itseään hulppean vinkeänä punkpoppisryhmänä markkinoivan NVM:n toinen minialbumi vakuutta osaavalla soitollaan. Muutamien kappaleiden (Jaskan baarissa ja Kukkasten vallankumous) tarttuvat melodiat ovat selvästi keskivertoa parempia rallatuksia. Pidemmän päälle yhtyeen pitäisi kuitenkin huomata, ettei pelkkä stemmalaulu aina yksin riitä. Tarvitaan punainen lanka, jota ei tällä teknopcirodiaa (olihan se parodia?), ramonespoppia ja perinteistä rutistusta sisältävällä levyllä ole.
Pahimmin yhtye kompastuukin sanoituksiin, joista ei suoraan voi sanoa, ovatko ne tarkoitettu tosissaan otettavaksi vai eivät. Levyllä aidon puberteettituskan ja huumorin raja jää hämäräksi, ja turhan monta kertaa vakavat tekstit saavat koomisia sävyjä.

Satakunnan Kansa 16.4.1994 Nuoret Vihaiset Miehet. Prrrkele !?!
Nuoret Vihaiset Pojat olisi Porilaisille parempi nimi. NVM:n virtalähteenä toimii sama ikuisen nulikkamaisuuden dynamo, jota uuden aallon reippaat nuorisojulkkikset fillaroivatylikierroksille vuoden 1980 Tour de Finlandessa.Yhtälailla mini-cd:n nimi voisi olla Tarharyhmää mukaillen Poikamaista tappopoppia
Levyn Puhdasta Punkpoppista peilaavilla ralleilla NVM IV (Taivaanrannanmaalarit) ja Jaskan Baarissa on luonnikasta hitti-imua. Kun materiaali ja sen tulkinta eivät muutenkaan pätki, plattaa voi pitää sympaattisena kevätyllärinä. Muutaman tekstin vihreästä Piikkilangasta väännetyn sanoman lapsellisuus on toivottavasti tahallista.